Sivukartta
Tulosta
Muuramen historia
Kaunis ja vaihteleva luonto on houkutellut asukkaita Muuramen seudulle jo varhain. Pitäjän alueelta löytyneiden vanhimpien asumisesta kertovien savipalasten iäksi on arvioitu 6000 vuotta. Tarkkoja tietoja Muuramen asutuksesta on vuoden 1539 maakirjassa. Tuohon aikaan paikkakunta kuului Suur-Jämsän pitäjään. Korpilahti irtautui Jämsästä vuonna 1863 ja Muurame puolestaan Korpilahdesta 1921 sekä Säynätsalo Muuramesta vuonna 1924.
Muuramesta on kehittynyt menestyvän teollisuuden ja viihtyisän asumisen kunta. Paikkakunnan teollisuuden alku liittyy puutavaran kysynnän kasvuun 1800-luvulla. Muuramenkoskeen rakennettiin saha vuonna 1851. Vuosisadan vaihteessa kosken rannalla Muuramen huonekalutehtaassa tehtiin tuoleja. Työntekijöitä oli lähes parisataa.
1960-luvulla alkanut uusi teollistuminen käänsi jo välillä hienokseltaan laskeneen väkiluvun nousuun.
Muuramesta kasvukeskus
Rakennemuutos nopeutui. Tärkeintä kuitenkin oli, että 1960-luvulla luotiin kunnallispoliittisin toimenpitein niitä edellytyksiä, joihin voimakas kasvu 1970-luvulla nojautui. Muuramen kehitys on perustunut toisaalta työpaikkojen luomiseen ja toisaalta maan hankkimiseen, kaavoitukseen ja asuntotuotantoon.
Muuramessa alettiin 1970-luvun alussa puhua teollisuuskylästä kunnan saatua haltuunsa noin 100 hehtaarin yhtenäisen maa-alueen keskustaajaman etelälaidalta. Teollisuuskylä alkoi nousta ilman kehitysalueen tukitoimenpiteitä. Alue vihittiin teollisuuskyläksi v. 1972.
Muurame teollistui ennen öljykriisiä vauhdilla. Teollisuuskylässä oli v. 1974 jo toistakymmentä yritystä ja niissä lähes 250 työpaikkaa. Maata myytiin halvalla ja pyrittiin siihen, että yritys omisti tontin ja rakensi itse hallin. Kunta takasi yritystä tarvittaessa. Kun Muuramen sijainti oli hyvä, saatiin kuntaan uusia yrittäjiä.
Muurame alettiin tuntea jo 1970-luvun alkuvuosina teollisuusystävällisenä ja aktiivisena kuntana. Asuntopoliittisia edellytyksiä luotiin 1960-luvun aikana mm. mittavilla yhdyskuntateknisen huollon verkostojen rakentamisella.
Muuramen kuva muuttui täysin 1970-luvulla. Maaseutumaisesta kirkonkylästä tuli tehokkain palveluin varustettu kuntakeskus. Kasvu oli niin voimakasta, että miltei joka toinen muuramelainen oli muualta tullut.
Muuramen voimakas kasvu, menestynyt elinkeinopolitiikka ja palvelujen parantaminen sekä kunnallispoliittinen yksituumaisuus aiheuttivat 1980-luvulla puheen Muuramen hengestä. Kysymys oli vähitellen syntyneestä kunnan imagosta, joka tiedotusvälineiden kautta tuli yleisesti hyväksytyksi.
