Sivukartta
Tulosta
Muuramen kunnassa toteutetun palvelustrategiakyselyn yhteenveto
04.06.2010
Muuramen kunnan palvelustrategiavalmisteluun liittyen toteutettiin asukas- ja henkilöstökysely.
Kyselyssä oli vastausaikaa maaliskuun loppuun. Vastaajia pyydettiin arvioimaan palveluiden järjestämisen onnistumista, palveluiden tarjontaa ja kysyntää Muuramessa sekä esittämään omat näkemyksensä palvelutuotannon kehittämiseksi. Kyselyyn osallistui kaikkiaan 122 henkilöä, jota voidaan pitää varsin hyvänä vastausmääränä tämänkaltaiseen kyselyyn Muuramen kokoisessa kunnassa. Vastauksista 29 tuli paperiversiona ja loput lähes sata vastausta jätettiin internetin kautta.
Muuramen kunnan tarjoamien palveluiden järjestämisen onnistumista arvioitiin asteikolla 4-10. Yleisesti kunnan palvelut saivat varsin korkeita arvosanoja ja vastaajat näkivät kunnan palveluiden olevan laadukkaita ja kustannustehokkaita. 11 arvioidun palvelun keskiarvo ylitti kahdeksan rajan ja vain kuusi palvelua alitti seitsemän keskiarvon. Loput 15 palvelua ylsivät yli seitsemän mutta alle kahdeksan keskiarvoon. Parhaan keskiarvon sai lukio-opetus 8,63, myös kirjastopalvelut 8,58 ylitti 8,5 rajan. Muut yli 8,0 arvon saaneet palvelut olivat: lasten päivähoito 8,44; palvelut yrittäjille ja yrityksille 8,41; kunnan vesihuolto 8,39; liikuntapalvelut 8,32; kunnan vuokra-asunnot 8,22; perusopetus 8,10; perusterveydenhuolto 8,06; kouluterveydenhuolto 8,06 ja kulttuuripalvelut 8,05. Huonoiten järjestetyksi palveluksi Muuramessa arvioitiin kevyen liikenteen väylät 5,63. Myös seuraavien viiden palvelun keskiarvo jäi alle seitsemän: autoliikenteen väylät 6,15; valaistus 6,17; puistot ja yleiset alueet 6,42; lapsiperheiden kotipalvelut 6,50 ja vammaisten palvelut 6,94.
Perusterveydenhuolto ja perusopetus kunnan tärkeimmät palvelut
Palvelutuotannon kehittämiseen liittyen muuramelaisten mielestä kolme tärkeintä palvelua olivat perusterveydenhuolto (85 mainintaa), Perusopetus (64) ja päivähoito (29). Runsaasti mainintoja saivat myös vanhusten palvelut (19), tekniset palvelut (kunnallis- ja yhdyskuntatekniikka (vesi, kaukolämpö ja jätehuolto), liikenne/tiet, valaistus ja tontit, 16), sosiaalipalvelut (15), liikuntapaikat ja - palvelut (14), nuoriso- ja vapaa-ajan palvelut (9), kirjasto (9) ja hammashuolto (5).
Valtaosa vastaajista näki palveluiden rahoituksen tulevan pääosin verotuksen kautta (68 mainintaa). Osa vastaajista oli myös valmis korottamaan verotusta, jos vähintään nykyinen palvelutaso ja
– valikoima kyetään jatkossakin kuntalaisille turvaamaan. Myös valtionosuudet ja asiakas-/käyttömaksut nähtiin merkittävässä määrin palveluiden rahoittajina. Muutama vastaaja arvioi, että toiminnan tehostaminen muun muassa yksityissektorin- ja järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä lisäämällä voidaan helpottaa palveluiden rahoittamista.
Palvelutarjonnan osalta kuntalaiskyselyn enemmistö ei ollut valmis luopumaan mistään palvelusta. Kyselyssä nousi muutamia palveluita, joiden tarjontaa valtaosa halusi lisättävän. Näitä palveluita olivat: lapsiperheiden kotipalvelut, vanhusten palvelut, vammaisten palvelut, mielenterveyspalvelut, sosiaalityö, kotihoito, nuorisopalvelut, kevyenliikenteen väylät, valaistus ja joukkoliikenne.
Muutamat vastaajat tekivät ehdotuksia karsimiskohteiksi. Arvioitiin, että kunnan järjestämiä kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluita voisi mahdollisesti siirtää osin muiden palveluntuottajien tuotettavaksi ja/tai vastuuttaa palveluiden käyttäjiä maksamaan palveluita nykyistä enemmän itse. Vastaajien mukaan päiväaikaista valaistusta karsimalla voisi synnyttää säästöjä. Joitain palveluita voisi vastaajien mukaan karsia yksityistämällä, tässä kohti mainittiin kunnallistekniikka, huolto ja siivous. Samoin arvioitiin, että kunnan omistamista voisi vähentää ainakin kunnan vuokra-asuntojen ja saunakylän osalta. Kaksi arvioi, että subjektiivista oikeutta päivähoitoon tulisi rajoittaa, jos jompikumpi vanhemmista on kotona.
Vastaajilta kysyttiin myös pitäisikö yksityisesti tuotettujen palveluita kunnan palvelutuotannossa lisätä, pitää nykyisellään vai vähentää. Vastaukset menivät varsin tasan näiden kolmen vaihtoehdon kesken. Yksityistämisen lisäämisen kannalla oli 35 vastaajaa. Lisäämisen ehtona oli yleisesti se, että yksityistämistä voidaan lisätä, jos palveluiden laatu ja todelliset palvelun kokonaiskustannukset ovat nykyistä toimintaa edullisempia. Nykyisellä tasolla yksityistämisen pitäisi 25 vastaajaa ja vähentämisen kannalla oli 21 vastaajaa. Osa vähentämisen kannalla olevista oli sitä mieltä, että kunnan palveluista ei pitäisi olla mitään yksityistettynä, vaan kaikki palvelut pitäisi tuottaa itse.
Kuntaliitosta vastustettiin kyselyssä voimakkaasti. Tähän liittyen ei ollut asetettu erillistä kysymystä, vaan vastustus nousi esiin useassa kohti erikseen kysymättä. Usea vastaaja kuvaili asiaa tapaan: ”Muuramen yhdistyminen Jyväskylään olisi katastrofi.” 31 vastaajaa koki kuntaliitoksen ja Jyväskylän kaupungin vaikutuksen suurimmaksi uhkaksi Muuramen kunnan tulevaisuuden palvelutarjonnalle. 14 vastaajaa koki kunnan ja yleisen taloustilanteen heikkenemisen sekä yksityistämisen uhkaksi palveluiden tarjonnalle. Seututerveydenhuolto/liian laajat hallinnolliset keskittymät ja valtion (pakko)toimenpiteet (mm. valtionosuuksien lasku ja pakkolait) sekä verotulojen lasku ja työttömyyden lisääntyminen koettiin myös palvelutarjonnan uhkatekijöiksi. Kustannusten ja kysynnän kasvu sekä palvelutarjonnan riittävyys erityisesti vanhuspalveluissa arvioitiin myös osaltaan uhkaavan nykyisen laajuista ja tasoista palvelutarjontaa Muuramessa.
Palveluiden kysyntä lisääntyy, strategian valmistelu jatkuu
Palveluiden kysynnän nähtiin lisääntyvän Muuramessa tulevien kymmenen vuoden aikana. 70 vastaajaa arvioi kysynnän lisääntyvän. Vain neljä vastaajaa oli sitä mieltä, että kysyntä jatkuu samana tai ei ainakaan vähene. Erityisesti kysynnän nähtiin lisääntyvän vanhuspalveluissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä lasten ja nuorten palveluissa. Valtaosa vastaajista (83 mainintaa) oli valmis tarvittaessa korottamaan veroprosenttia, että nykyinen palvelutarjonta saadaan tuotettua laadukkaasti asukkaille myös tulevaisuudessa. 15 vastaajaa ei ollut valmis veroprosenttia korottamaan, vaan arvioi, että muiden toiminnan kehittämis- ja tehostamistoimenpiteiden sekä rahojen suuntaamisen avulla tulisi kyetä nykyisillä verotuloilla tuottamaan palvelut jatkossakin.
Palvelustrategiakyselyn tulokset huomioidaan Muuramen kunnan palvelustrategiavalmistelussa. Strategia valmistellaan kunnan viranhaltijoiden ja henkilöstön, luottamushenkilölautakuntien ja kehittämisjaoston tiiviissä yhteistyössä. Valmistelussa on toistaiseksi arvioitu palvelutuotannon nykytilaa, tulevaisuuden muutosvoimia ja toimintaympäristön arvioituja muutoksia sekä arvioitu tulevaisuuden palvelutarvetta. Palvelustrategiaan liittyen 29.3.2010 järjestettiin valtuustoseminaari, jossa alustajana toimi Pentti Meklin Tampereen yliopistosta. Hän alusti palveluiden tuottamisesta talousnäkökulmasta. Kunnan henkilöstölle järjestettiin henkilöstötilaisuus 15.4.2010.
Seuraavaksi on tavoitteena, että kunnan virkamiestyöryhmän valmistelema selvityspyyntö lautakunnille lähtee liikkeelle kehittämisjaoston käsittelyn jälkeen kesäkuun alussa. Lautakunnilta toivotaan vastauksia lokakuun puoliväliin mennessä seuraaviin kysymyksiin: palveluiden ja palvelutuotannon muutos- ja kehitystarpeet, vaihtoehtoiset palveluiden tuottamistavat, suunnitellut käytössä olevat resurssit ja lautakuntien ehdotus palvelustrategiaksi. Tämän jälkeen lautakuntien tuotokset kootaan yhteen ja muotoillaan lopullinen Muuramen kunnan palvelustrategia.