Sivukartta
Tulosta
Suomen suurin kuusi
Suomen suurin kuusi (kuutiot) kasvaa Kuusimäen luonnonsuojelualueella Muuramen Isolahden kylän ja Jyväskylän mlk:n Vesangan kylän välillä.
Ajo-ohje
Muuramen Isolahden koululta Saukkolaan päin Saukkolahdentietä n. 4 km, oikealle Kuusimäentietä 3,5 km, oikealle mäkeen johtaa polku. Kuuselle on matkaa tieltä 300 m. Kuuselle voi ajaa myös Keuruuntieltä, Vesangasta Saukkolantietä 5,5 km, vasemmalle Kuusimäentietä 700 m.
Vanhojen metsien suojelualue
Kuusimäen vanhojen metsien suojelualue on perustettu asetuksella vuonna 1994. Kasvillisuustyypiltään mäki rinteineen on lehtomaista kangasta. Pienialaisesti on myös lehtoja. Alue on entistä kaskimetsää ja sen puusto on syntynyt n. vuonna 1840 tehdyn kaskenpolton jälkeen. Aluksi alue on ollut lehtipuuvaltainen (haapaa, koivua ja leppää). Vuonna 1911 Metsähallitus rauhoitti syntyneitä koivikoita n. 350 ha. Ajan kuluessa alue muuttui kuusivaltaisemmaksi. Alueelle perustettiin n. 70 ha suuruinen tutkimussopimusmetsä Metsäpuiden rodunjalostussäätiön tarpeisiin. Alueella on merkittyjä kantapuita (pluspuita) 20-30 kappaletta. Niistä on kerätty oksia siemenviljelmien vartteiksi. Perustetun vanhojen metsien suojelualueen pinta-ala on n. 108 ha.
Suuri kuusi (pluskuusi N:0 E 1222)
- ikä noin 150 vuotta
- pituus noin 43,36 m maanpinnasta eli syntypisteestä
- rungon tilavuus 6,057 m3
- ympärysmitta 1,3m korkeudella 197 cm
- nykyinen pituuskasvu n. 3 cm/vuosi
Läpimittatiedot
- 5 m korkeudessa läpimitta 59,2 cm, ympärysmitta 186 cm
- 15 m: 51,6 cm, 162 cm
- 25 m: 35,0 cm, 110 cm
- 35 m: 17,8 cm, 56 cm
- 40 m: 2,1 cm, 6,5 cm
Kuusimäen luonnonsuojelualueen metsikkötiedot
- ikä n. 145 vuotta
- keskipituus kuusella 29 m, rauduskoivulla, männyllä ja haavalla 31 m
- keskiläpimitta kuusella 39 cm, rauduskoivulla 37 cm, männyllä 35 cm, haavalla 46 cm
- pohjapinta-ala: kuusi 24, rauduskoivu 6, mänty 5, haapa 2
- kuutiomäärä (m3/ha): kuusi 296, rauduskoivu 81, mänty 72, haapa 27
Metsätyyppi: OMT
Seuraavat tiedot ovat peräisin Keskisuomalaisesta 2.11.1957.
Janne ja Maria Kuusmäki rakensivat mäelle asumuksen ja yrittivät kaskeamalla viljellä maata 1840-luvun alussa. He kuitenkin viihtyivät paikalla vain kolme vuotta ja muuttivat sitten vuonna 1843 alemmas, lähelle Kuusjärven pohjoispäätä, johon syntyi Maksingan kruununtorppa, nykyinen perintötila. Kuusmäen korkeimmalla kohdalla sijainneesta asunnostaan lähtiessään Janne Kuusmäki nosti lieden pohjakiville käsikäyttöisen myllynkiven sanoen jättävänsä sen siihen "nälän ja vilun merkiksi".