Hyvinvointia numeroin – laatua mittaamalla
Terveydenhuollon ammattilaisina olemme tottuneet mittaamaan. Mittaaminen alkaa jo ennen syntymää kasvukäyrien seuraamisella. Toisessa päässä elämänkaarta ovat muistitestit ja toimintakykyarviot. Yksinkertaisilla mittauksilla on vuosien varrella viety terveyttä ja hyvinvointia eteenpäin.
Viime vuosina myös me terveyspalvelujen tuottajat olemme yhä enemmän mittaamisen ja arvioinnin kohteena. Avoimen yhteiskunnan periaatteisiin kuuluu, että varsinkin yhteisillä rahoilla maksetun toiminnan tehokkuutta ja laadukkuutta seurataan.
***
Meillä avosairaanhoidossa soi puhelin noin 120 kertaa päivässä. Soittajista noin 60 saa suoraan – tai ehkä pienen odottelun jälkeen – vastauksen puhelimeen, 40 jättää soittopyynnön, alle 20 väsyy odottamaan soittopyyntöä jättämättä soittaen ehkä myöhemmin uudelleen. Tavoitearvoksi on asetettu 80 %:n vastaus puheluun viidessä minuutissa tai soittopyyntöön vastaaminen saman päivän aikana. 120 soittajasta noin 60 saa lääkäriajan, 30 hoitaja-ajan ja 30 asia pystytään hoitamaan puhelimessa.
Kiireetön aika lääkärille on tänä vuonna pystytty antamaan keskimäärin noin 9 vuorokaudessa, hoitajalle noin 5 vuorokaudessa. Päivystysasiat hoidamme samana päivänä, viimeistään illalla, jolloin meillä käy keskimäärin 14 potilasta.
Avaamme työpaikkakokoukset katsauksella asiakaspalautteeseen. Noin sata henkilöä kuukausittain antaa meille palautetta aulassamme olevalla laitteella. Laite mittaa arvo-asteikolla 1-10 palvelumme laatua. Nyt alkuvuodesta olemme saaneet aikaisempaa parempaa palautetta ja omat laadulle asettamamme tavoitteet ovat täyttyneet.
Seuraamme hoidon laatua myös keskeisten kansantauteihin liittyvien mittareiden avulla. Tiedämme tarkkaan, jopa väestövastuualueittain, kuinka hyvässä tasapainossa esimerkiksi diabeetikkojen pitkäsokeriarvot ja sepelvaltimotautipotilaiden kolesteroliarvot ovat. Vertaamme omia arvojamme naapureiden arvoihin. Tarvittaessa suuntaamme koulutusta niihin asioihin, joissa meillä on eniten parannettavaa.
Seuraamme käyntilukujamme ja yksikköhintojamme. Pohdimme omaa kilpailukykyämme suhteessa tuleviin haasteisiin. Ymmärrämme, että oikeutemme muuramelaisten ja muiden meidät valinneiden palvelemiseen riippuu sekä hoidon laadusta että taloudellisuudestamme. Pärjäämme kilpailussa niukkenevista veroeuroista vain onnistumalla näissä molemmissa.
***
Työpaineen, mittaamisen ja arvioinnin keskellä saattaa myös palvelujen tarjoajilla olla vaikeuksia oman jaksamisensa kanssa. Tämän vuoksi seuraamme ja mittaamme omaa työhyvinvointiamme. Mittauksista näemme, että esimerkiksi työajan pidennykset ja muut kilpailukykysopimukseen liittyvät tuottavuustavoitteet heijastuvat työhyvinvointiin. Selvää on, että työhyvinvointiin vaaditaan muutakin kuin pelkkää mittaamista ja seurantaa.
Onneksi työmme Muuramen Hyvinvointi -liikelaitoksessa ei ole pelkkiä numeroita eikä pelkkää mittaamista. Saamme voimamme päivittäisistä kohtaamisista. Osaamme hoitaa tavalliset taudit ja osaamme neuvoa, kuinka vakavat taudit vältetään. Jos emme itse osaa ja ymmärrämme vaivan vaativan toimenpiteitä, joista on hyötyä, ohjaamme sinne, missä nämä asiat hoituvat. Osaamme myös välttää turhia tutkimuksia ja toimenpiteitä silloin, kun niistä ei ole hyötyä tai on jopa enemmän haittaa kuin hyötyä. Meillä on etuoikeus terveydenhuollon ammattilaisina palvella muuramelaisia!
Ylilääkäri, liikelaitosjohtaja Jari Nojosen kolumni Muuramelaisessa 27.4.2017.
