Valitse sivu

Liikuntakysely – paljon tyytyväisyyttä, mutta passiivisuuteen tulee puutua

Muuramessa toteutettiin viime vuoden aikana liikuntakysely Liikkuva Muurame -toiminnan kehittämiseksi. Kyselyn toteutti Haaga-Helian Ammattikorkeakoulun liikunnanohjaaja (YAMK) opiskelija Jenni Laitinen osana opinnäytetyötään. Kunnan puolelta projektissa toimi asiantuntijana liikuntajohtaja Hannele Alanärä.

Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa eri-ikäisten muuramelaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalvelujen eri osa-alueisiin ja kehittämiskohteisiin. Samalla haluttiin luoda työkalu Liikkuva Muurame -toiminnan strategiseen johtamiseen ja pohja 2–3 vuoden välein toteutettavalle kyselylle.

Kiitosta ja kehitysehdotuksia

Kyselyn vastaajat kokivat useiden liikuntaa tukevien asioiden olevan kunnassa hyvin. Aikuiset vastaajat olivat erityisen tyytyväisiä tiedon saatavuuteen liikuntapaikoista, liikuntapaikkojen kunnossapitoon ja monipuoliseen tarjontaan. Naiset olivat miehiä tyytyväisempiä jokaiseen liikuntapalveluiden osa-alueeseen.

Vastauksissa nousi esiin myös selkeitä kehittämiskohteita. Liikuntaneuvontaa kaivattiin nykyistä enemmän ja kuntalaisten kuulemista ja osallistavaa toimintaa toivottiin lisättävän. Huomiota haluttiin kiinnittää entistä enemmän myös eri ryhmien tasa-arvoisiin liikuntapalveluihin.

Kyselyn aikuisvastaajat pitivät kehittämiskohteista tärkeimpinä yhteistyön lisäämistä liikuntaseurojen kanssa, liikuntatapahtumien järjestämistä kuntalaisille ja liikuntapalvelujen tiedottamista.

Passiivisesti vietetty aika kasvaa iän myötä

Kyselystä nousi esiin sekä lapsilla että aikuisilla hälyttävän suuri passiivisesti vietetyn ajan osuus. Vain kolmannes kyselyyn vastanneista kouluikäisistä liikkuu 7–18 -vuotiaiden fyysisen aktiivisuuden suosituksen mukaisesti. Lasten osalta mitä korkeampi luokka-aste oli kyseessä, sitä suurempi osa valveillaoloajasta vietettiin passiivisesti.

Aikuisten osalta peräti kolmannes miehistä ilmoitti viettävänsä passiivisesti yli 8 tuntia päivässä, naisista viidennes. Henkilöt, joilla liikuntasuositukset eivät täyttyneet, ilmoittivat liikuntaa rajoittaviksi tekijöiksi laiskuuden, ajanpuutteen ja väsymyksen, mutta myös harrastuskaverin puutteen ja terveydelliset syyt.

Lasten osalta tuloksista on nähtävissä liikkumisen väheneminen alakoulusta yläkouluun siirryttäessä. Kahdeksasluokkalaisista enää viidennes liikkuu liikuntasuositusten verran. Yksi merkittävä tekijä on koulumatka- ja välituntiliikunnan selkeä väheneminen.

Lue lisää kyselystä tänään julkaistusta Muuramelaisesta.

Lisätiedot: liikuntajohtaja Hannele Alanärä, hannele.alanara@muurame.fi