Muuramen kunnanvaltuutetut ja viranhaltijat kokoontuivat 23.2. Kulttuurikeskukselle valtuustoseminaariin jatkamaan strategian laadintaa FCG:n konsulttien johdolla. Ilta koostui työskentelystä teemapisteillä, joissa valtuutetut pohtivat valtuustokauden strategisia tavoitteita, mm. elinvoiman, ympäristön, hyvinvoinnin ja osallisuuden sekä talouden kannalta.
Kuntastrategiaa päivitetään
Uuden valtuustokauden alkaessa kuntastrategia päätettiin päivittää. Meneillään on iso ja tärkeä työ. Nyt tehtävät linjapäätökset antavat suuntaa aina vuoteen 2025 saakka, jolloin valtuusto seuraavan kerran vaihtuu.
Valmistelun pohjaksi kunta tilasi konsultilta selvityksen toimintaympäristön nykytilasta ja tulevaisuuden kehitysnäkymistä. Tulokset olivat hyviä, suorastaan mairittelevia. Lähes kaikki mittareilla mitattuna Muuramen väestön ja elinkeinojen kehitys näyttää paremmalta kuin muiden kuntien.
Valtakunnalliset ongelmat kuten lasten väheneminen ja vanhusväestön määrän kasvu koskevat myös Muuramea, mutta väkiluvun kasvu jatkunee tulevaisuudessakin. Kokonaiskuva niin väestön, elinkeinoelämän kuin kunnan omankin toiminnan osalta on selkeän positiivinen.
Palvelut edellä
Viime vuoden lopulla tehdyssä Muuramen tulevaisuuskyselyssä erityisesti yksi asia kiinnitti huomiota. Kun kuntalaisilta kysyttiin tulevaisuuskyselyssä mitkä asiat ovat hyviä Muuramessa, niin esiin nousivat palvelut ja nimenomaan terveyspalvelut. Tämä on huomiota herättävä tieto. Konsulttiselvityksen mukaan Muuramen taloutta on hoidettu erittäin hyvin ja palvelut on kyetty tuottamaan edullisesti. Näyttäisi siis siltä, että toiminnan tehokkuus ei suinkaan tarkoita huonoa laatua, päinvastoin. Näin ainakin Muuramessa.
Kuntatalouden hoitoon liittyen silmiin pistää yksi erityinen yksityiskohta. Kunta ei ole yritys, mutta sen toiminnan taloudellisuutta ja tehokkuutta voidaan arvioida toimintakatteen kautta. Kyseessä on tunnusluku, joka saadaan vähentämällä kunnan toimintakuluista toimintatulot. Tällä mittarilla asukaslukuun suhteutettuna Muurame oli vuonna 2020 Suomen paras. Kun Suomessa tuolloin oli 320 kuntaa, niin saavutusta voidaan pitää merkittävänä. Kun tähän ”suomenmestaruuteen” yhdistetään tyytyväisyys palvelutasoon, on tuloksena varsinainen menestysresepti, joka on omiaan ruokkimaan myönteistä kierrettä. Hyvin hoidetut talous ja palvelut vetävät puoleensa hyvää asuinpaikkaa hakevia muuttajia, jotka puolestaan vahvistavat omalla panoksellaan Muuramea entisestään. Kilpailukykyinen veroprosentti kertoo muuttoa harkitsevalle, että hänen panostaan yhteisen hyvän rakentamiseksi arvostetaan ja se myös käytetään tehokkaasti hyvinvoinnin edistämiseksi.
Tasokas tulevaisuus
Menestyksen mukana kulkee myös riski siitä, että se ei jatku ikuisesti. Hyvät tulokset on saavutettava joka vuosi uudelleen ja maailman muuttuminen vaatii kuntaakin muuttumaan. Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen tarkoittaa muiden asioiden ohella sitä, että Muuramen terävin syömähammas, tehokas ja laadukas sosiaali- ja terveydenhuolto, on siirtymässä maakunnallisiin käsiin. Onnistuuko Muurame säilyttämään menestysreseptinsä tulevaisuudessakin? Kuinka kasvukunnan rooliin tottunut kestomenestyjä onnistuu muuttumaan tilanteessa, jossa organisaation koko pienentyy?
Mielestäni on tärkeää kertoa kuntalaisille siitä, kuinka hyvin asiat ovat juuri nyt, ja kuinka tärkeää on se, että myös tuleva menestys varmistetaan. Myös kunnan nykyiset ja entiset päättäjät sekä työntekijät ansaitsevat tässä merkittävässä muutosvaiheessa julkista tunnustusta hyvin tehdystä työstä kunnan eteen. Minulle selvisi vasta konsulttityön myötä, että saan työskennellä Suomen ”tehokkaimmassa” kunnassa ja uskoakseni se on uutinen myös monelle muulle päättäjälle, työntekijälle ja kuntalaiselle.
Jyri Mäntylä
vt. hallintojohtaja
