Valitse sivu

As Oy Muuratrinne Muurame on Muuramen ensimmäinen rivitalo, joka valmistui Kotirantaan vuonna 1967. Samalla se on ainut toteutunut rakennus Arkkitehtuuritoimisto Murtosaari, Vuorela & Co:n Kotirantaan suunnittelemasta suuremmasta kokonaisuudesta, johon kuului niin rivitaloja kuin omakotitaloja. Mäenrinteessä olevan kaksikerroksisen rivitalon ympärillä sijaitsee eri-ikäistä pientaloasutusta.

Historia

Arkkitehtuuritoimisto Murtosaari, Vuorela & Co haki rivitalon rakennuslupaa Muuramen kunnasta vuonna 1966. Heillä oli jo Lääninhallituksen poikkeuslupa rakennuksen rakentamiselle, koska alueella vallitsi rakennuskielto. Hakijana luvassa oli rakennusarkkitehti Mikko Lintula.

Rivitalo oli ensimmäinen toteutus toimiston Kotirantaan tekemästä suuremmasta aluesuunnitelmasta, jossa oli rannassa porrastettuja rivitaloja ja ylempänä rinteessä omakotitaloja. Alue sijoittui Puustellintien itäpuolelle. Muita suunnitelman rakennuksia ei ole rakennettu alkuperäisen suunnitelman mukaisessa muodossa.

Vuonna 1967 valmistunut rivitalo koostuu viidestä asunnosta nykyisen Rivipolun varrella. Rakennus rakennettiin hyvin ja laadukkaista materiaaleista, ja se tehtiin paikan päällä ns pitkästä tavarasta. Tuohon aikaan rivitalo oli vielä harvinainen rakennusmuoto. Sen rakennusaikainen sijainti oli keskellä metsää, asukkaiden sosiaalinen asema ja asuntojen koko sekä ulkoinen näyttävyys siihen aikaan saivat aikaan paikallisten ihmisten keskuudessa nimittelyt ”rikkaiden ryteikkö”, ”kultahammasten rannikko”, ”miljoonatalo” jne., joka nykymittapuun mukaan tuntuu huvittavalta.

Betonirakenteissa käytettiin erittäin vahvasti raudoitettua betonia, ja valujen valmistuttua betonisen alakerroksen ja välipohjan päälle on voinut ajaa kuorma-autolla. Rakennukseen asennettiin myös kolmikerroslasit puupuitteilla, osa ikkunoista on ajan tyylin mukaisesti isoja. Muuten rakennuksessa on alun perin käytetty 1960-luvun tyypillisiä materiaaleja, kuten kattohuopaa, mineraalivillaa, tiiltä, laudoitusta, messinkisiä oven- ja ikkunankahvoja, paikalla valettua betonia ja asbestisementtiputkia hormeissa.

Rakennus oli alun perin tasakattoinen, ja katteena oli sepelikerroksen peittämä nelinkertainen huopakate. Rakennuksen lämmitys tapahtui öljypolttoisella keskuslämmityskattilalla, jota olisi ollut mahdollista lämmittää myös puulla.

Nykyisyys

Talon kunnosta on pidetty hyvää huolta. Merkittävät kunnossapitotoimet ovat ajoittuneet luonnollisesti viime vuosikymmenille. Lattialämmitysputkisto ja osa käyttövesiputkistosta uusittiin 1990, tasakatto muutettiin harjakatoksi 1994, lämmitysmuoto vaihdettiin kaukolämpöön 2005, käyttövesiputkisto uusittiin 2012 ja viemäriverkosto 2014-16. Pienempiä kunnostustoimia on tehty vuosittain.

Talon väritys oli alun perin melko räväkkä, keltaista ja oranssia oli käytetty hyvin näkyvästi. Nykyinen väritys on selvästi hillitympi, mutta alkuperäisen kanssa vähän saman tyyppinen.

Taloyhtiön hallinnolliset asiat hoidetaan kirjanpitoa lukuun ottamatta asukkaiden omin voimin. Alkuperäisen käytännön mukaisesti vuodessa pidetään edelleen kaksi yhtiökokousta, jotka pyritään ajoittamaan niin että kaikki osakkaat pääsevät mukaan. Ei siis synny katkoksia tiedonkulussa. Muutenkin talon henki on hyvin ”perhemäinen”. Varmaan osittain myös tästä syystä asukkaiden vaihtuvuus on hyvin vähäinen. Nykyiset yhtiön asukkaat ovat asuneet talossa 5-31 vuotta, yhdessä asunnossa asuu jo toinen omistajasukupolvi.

Historiikin toimittaja isännöitsijä Martti Haverinen