Lastenvalvoja

Ajankohtaista

Muuramen lastenvalvojapalvelut tarjotaan 3.5.2021 lähtien Jyväskylän kaupungin tuottamasta alueellisesta yksiköstä. 


Lapsen isyys

Kun lapsen vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään lapsen syntyessä, vahvistetaan lapsen isyys joko tunnustamisella tai tuomioistuimen päätöksellä.

Isyyslain muutoksen 1.1.2016 jälkeen avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyden voi tunnustaa ennen lapsen syntymää äitiysneuvolakäyntien yhteydessä. Neuvola toimittaa isyysasiakirjat lastenvalvojalle. Ennakollinen isyyden tunnustaminen on mahdollista peruuttaa lapsen syntymän jälkeen 30 vuorokauden kuluessa ilmoittamalla asiasta kirjallisesti lastenvalvojalle. Lastenvalvoja toimittaa isyysasiakirjat määräajan päättymisen jälkeen maistraattiin, joka hyväksyy isyyden tunnustamisen. Vanhemmat saavat maistraatista päätöksen isyyden vahvistamisesta.

Lapsen isyyden voi tunnustaa ennakollisesti myös lastenvalvojan luona. Kun isyysasia on epäselvä tai vaatii selvittämistä, isyyden selvittäminen ja tunnustaminen hoidetaan lastenvalvojan luona. Mikäli lapsen isyyden selvittäminen vaatii oikeusgeneettisiä isyystutkimuksia (DNA-tutkimus), voidaan tutkimukseen tarvittava solunäyte suun limakalvolta ottaa lastenvalvojan luona. Tutkimusnäytteen ottavat tutkittavat itseltään ja lapseltaan lastenvalvojan valvonnassa.

Isyyslaissa korostetaan lapsen oikeutta tietää molemmat biologiset vanhempansa. Äidin oikeudesta vastustaa lapsen isyyden selvittämistä on siten luovuttu. 15-vuotias lapsi voi pyytää itse isyytensä selvittämistä tai hän voi kieltää isyyden selvittämisen.

Kun lapsi syntyy avioliiton aikana, isyys todetaan avioliiton perusteella. Avioliitossa syntyneen lapsen isyyttä voidaan lähteä selvittämään avioparin pyytäessä sitä kuuden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä.

Isyyden vahvistamisen oikeusvaikutukset

Isyyden tunnustamisella vahvistetaan lapsen ja hänen isänsä välinen sukulaisuussuhde. Lapsi saa saman oikeudellisen aseman kuin avioliitossa syntynyt lapsi.

Isyyden vahvistamisen jälkeen lapsella on oikeus isänsä sukunimeen. Lapsi saa perintöoikeuden isään ja isänpuoleiseen sukuun. Lapsi voi saada perhe-eläkettä tai vakuutuskorvauksia, mikäli isä kuolee. Isä voi toimia hänen huoltajanaan. Lapsella on oikeus tavata muualla asuvaa isäänsä. Isälle syntyy elatusvelvollisuus lapseen nähden kuten äidillekin. Lapsi voi saada elatusta myös koulutustaan varten, mikäli sitä pidetään kohtuullisena.

Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

Lapsen huolto

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltaja on äiti. Mikäli huoltajuus jää vain toiselle vanhemmalle, hänellä on oikeus tehdä lasta koskevat päätökset yksin. Viranomaiset antavat tietoja lapsesta vain huoltajavanhemmalle.

Isyyden tunnustamisen yhteydessä lapsen vanhemmat voivat allekirjoittaa sopimuksen yhteishuoltajuudesta, jonka lastenvalvoja vahvistaa lapsen isyyden vahvistamisen jälkeen. Jos vanhemmat eivät asu yhdessä tai eroavat, he voivat sopia yhteishuoltajuudesta ja siitä, kumman vanhemman luona lapsi asuu ja miten lapsi tapaa muualla asuvaa vanhempaansa.

Mikäli lapsen vanhemmat ovat yhdessä huoltajia, he päättävät yhdessä lapsen asuinpaikasta, etu- ja sukunimestä, äidinkielestä, terveyden- ja sairaanhoidosta, kasvatuksesta ja koulutuksesta. Vanhemmat päättävät myös lapsen uskonnosta, kansalaisuudesta sekä pankki- ja vakuutusasioista sekä lapsen omaisuuden hoidosta. Lapsen huoltajalla on oikeus saada tietoja lapsesta eri viranomaisilta. Yhteishuoltajuus edellyttää vanhemmilta kykyä toimia yhteistyössä lapsen parhaaksi.

Lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata muualla asuvaa vanhempaansa. Hyvään vanhemmuuteen kuuluu tukea lasta yhteydenpidossa ja tapaamisten toteuttamisessa. Vanhemmat voivat sopia lapsen tapaamisista sopimuksella, jossa sovitaan tapaamisten laajuudesta, ajankohdista ja kustannusten jaosta.

Lapsen asuminen

Erillään asuvat vanhemmat voivat sopia siitä, kumman vanhempansa luona lapsi asuu ja miten tapaamiset toisen vanhemman luona sovitaan. Lapsen mielipidettä ja toivetta on tärkeä kuunnella, mutta vastuu päätöksestä on vanhemmilla. Lapsen asuinpaikan valinnassa voi pohtia lapsen arjen sujumista (hoito, ruoka- ja vaatehuolto), päivähoito- ja koulujärjestelyjä, vanhemman ja lapsen yhteisen ajan määrää sekä lapsen mahdollisuutta säilyttää läheiset ihmissuhteet vanhempaansa, sukuun ja ystäviin.

Lapsen asumisesta voi sopia myös siten, että hän asuu vuoroin kummankin vanhemman luona. Vuoroasuminen edellyttää vanhemmilta hyvää yhteistyökykyä ja joustavuutta. Vuoroasumisen osalta lapsen omat toiveet on hyvä huomioida. Lapsi voi virallisesti olla kirjoilla vain toisen vanhemman luona, jonka pohjalta määräytyvät hänen päivähoito-, koulu- ja terveydenhuoltopalvelunsa.

Lapsen tapaamiset

Lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata muualla asuvaa vanhempaansa vanhempien asuessa erillään. Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on sekä tapaavan vanhemman että lapsen kanssa asuvan vanhemman vastuulla. Lapsi tarvitsee molemmilta vanhemmilta tukea ja apua tapaamisten toteuttamiseen.

Lapsen tapaamisoikeudesta voi sopia suullisesti tai kirjallisesti. Lastenvalvojan luona tehtävässä tapaamissopimuksessa voidaan kirjata arki- ja viikonlopputapaamisten ajankohdat, loma-aikojen ja juhlapyhien tapaamisajat. Kun vanhemmat ovat yksimielisiä sopimuksen sisällöstä, lastenvalvoja voi vahvistaa sopimuksen.

Erityisestä syystä lapsen tapaamiset voidaan järjestää valvottuina. Valvotuista tapaamisista päättää käräjäoikeus. Lastenvalvoja huolehtii valvottujen tapaamisten käytännön järjestelyistä.

Jos vanhemmat eivät pääse lapsen asioista sopimukseen, vanhemmilla on oikeus tehdä hakemus lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta tai elatuksesta tuomioistuimeen. Sopimusta tai päätöstä voidaan muuttaa uudella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.

Lapsen elatus

Lapsella on oikeus riittävään elatukseen, josta vanhemmat vastaavat yhdessä kykyjensä mukaan. Elatusavulla lapsesta erossa asuva vanhempi osallistuu lapsen elatuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Vanhemmat voivat tehdä elatussopimuksen vanhempien asuessa erillään tai jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta. Elatusapu voidaan vahvistaa sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.

Elatusavun määrittelyssä käytetään apuna Oikeusministeriön (2007) ohjetta elatusavun määrän arvioimiseksi. Lastenvalvoja voi laatia ohjeen mukaisen elatuslaskelman, jota vanhemmat voivat käyttää apuna sopiessaan elatusavun määrästä. Vanhemmat voivat halutessaan tehdä myös itse laskelman internetissä elatusapulaskurilla. Lastenvalvojan luona käytyyn elatusneuvotteluun on hyvä ottaa mukaan tositteet tuloista, asumiskuluista ja muista hyväksyttävistä menoista tietojen tarkistamista varten. Yrittäjän elatuskykyä arvioitaessa hänen tulee esittää tuloslaskelma, tase sekä kirjanpitäjän selvitys maksetuista palkoista ja yksityisnostoista.

Lastenvalvoja voi vahvistaa lapsen elatusta koskevan sopimuksen, jos vanhemmat ovat sopimuksen sisällöstä samaa mieltä ja sopimus on lapsen edun mukainen. Elatusavun määrän tulee olla riittävä lapsen elatukseen ja sen tulee vastata vanhemman elatuskykyä. Viranomaisen vahvistama elatussopimus on täytäntöönpanokelpoinen. Mikäli vanhempi ei maksa sovittua elatusmaksua, lapsen edustaja voi hakea sitä maksettavaksi ulosoton kautta tai elatustukena Kelalta.

Vanhempien keskinäinen sopimus lapsen elatusavusta ei ole täytäntöönpanokelpoinen eli sopimus ei ole ulosottokelpoinen, se ei oikeuta Kelan elatustukeen eikä elatusvelvollinen voi vähentää elatusapua verotuksessa.

Elatusapujen lakisääteiset indeksikorotukset

Elatusapu tarkistetaan vuosittain indeksillä. Indeksikorotus on 1.1.2021  alkaen 0,2 %. Seuraavan vuoden indeksistä ilmoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö aina kuluvan vuoden joulukuussa.

1.4.2009 voimaan tulleen lain perusteella elatusavut ja -tuet ovat nousseet vuosittain:
1.1.2014 korotusprosentti on 1,17 %
1.1.2015 korotusprosentti on 1,00 %
1.1.2016 indeksitarkistus on - 0,26 %
1.1.2017 korotusprosentti on 0,47 %
1.1.2018 korotusprosentti on 0,57 %

1.1.2019 korotusprosentti on 1,5 %

1.1.2020 korotusprosentti on 0,77 %

1.1.2021 korotusprosentti on 0,2%

Koulutusavustus

Lapsella on Lapsen elatuslain (1975/704) mukaan oikeus 18 vuotta täytettyään saada koulunkäynnin perusteella vanhemmiltaan koulutusavustusta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Koulutusavustuksen määrä ja suorittamistapa voidaan vahvistaa sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.