Valitse sivu

Suuruspään niitty

Tervetuloa perinnebiotoopille 

Suuruspään niitty on Muuramen kunnan omistama perinnebiotooppi ja perinnemaisema. Niitty on osa Muuramenharju – Innanlahden lehto -Natura 2000 -aluetta. Suuruspään niityn kaltaiset perinnebiotoopit ovat erittäin uhanalaisia ja ne ovat häviämässä Suomesta. Niitty halutaan pitää avoimena niittynä, mitä hoidetaan luonnonmukaisesti. Ennallistettu niitty edistää ympäristöstään poikkeavana luontotyyppinä harjuluonnon monimuotoisuutta. Lue lisää perinnebiotoopeista.

Ohjeita vierailijoille

Suuruspään niitty retkikohteena

Niityllä kukkivat metsäkurjenpolvet houkuttelevat pölyttäjiä kesäkuun alussa 2022.

Muuramen kunta on sitoutunut noin kuuden hehtaarin kokoisen Suuruspään niityn ennallistamiseen ja hoitamiseen. Kunnanhallitus on 30.5.2022 hyväksynyt niityn käyttöön liittyvän laidunnussopimuksen ja viiden vuoden vuokrasopimuksen maatousyrittäjien kanssa. Perinnebiotooppia hoidetaan luonnonmukaisesti laiduntamalla, lisäksi sitä niitetään ja raivataan varjostavaa puustoa pois. Muuramen kunnan työpajan väki rakentaa sähköistetyn karja-aidan laiduntavia eläimiä varten.

Kunta ennallistaa Suuruspään niittyä 2022–2023 laidunnuskuntoon Helmi-elinympäristöohjelmas saadun rahoituksen avulla. Lue lisää ennallistamishankkeesta.

Suuruspään niitty on mielenkiintoinen retkikohde. Kasvukauden aikana voit löytää sieltä erilaisia kasveja. Lue lisää: Suuruspään niitty retkikohteena – Muurame

Toukokuussa 2022 Moksin tilan maatalousyrittäjä Suvi, pikkuisäntä Valtti ja Muuramen työpajapäällikkö Pekka Piirainen katsastamassa lehmäaidan tolppien paikkaa niityllä.

Keskikesällä 2022 niitylle saatiin sonni, emolehmiä ja vasikoita laiduntamaan muutamaksi viikoksi. Maatalousyrittäjät Suvi ja Henri Moksin tilalta Korpilahdelta omistavat lehmät. Kuntalaiset ja muut vierailijat toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi niitylle. Lehmien laidunnusajasta tiedotetaan Internet-sivujen uutisissa ja somekanavilla.

Niityllä laiduntavat lehmät ovat lihakarjaa, eivätkä ne lypsä. Emolehmät ovat rodultaan Herefordeja, vasikat Agnus – Herefordeja. Vasikoiden isä, 2-vuotias Angus-sonni, on nimeltään Sisu.

Laidunnusurakka alkoi juhannuksena 2022. Ruoho maistui Sisulle hyvin. 

Vasikat ovat perineet isältään mustan – ja äidiltään valkoisen värin. Vasikoiden nimet alkavat u-kirjaimella, sillä kaikki vuonna 2022 syntyneet vasikat nimetään näin. Keskikesällä vasikat ovat noin kolmen kuukauden ikäisiä. Emolehmät imettävät niitä noin puolen vuoden ajan. Vasikat imevätkin vielä maitoa niityllä ollessaan. Emolehmät huolehtivat vasikoistaan erityisen tarkasti, ja ne kokevat outojen ihmisten läheisyyden uhkaavana. Lehmät eivät anna koskea, eikä niitä kannata lähestyä.

Lehmille syöntiaika niityllä on lyhyt. Karulla niityllä lehmät saavat niukasti energiapitoista ravintoa. Ruohon, heinän ja puiden lehtien lisäksi lehmät syövät vain kivennäistä ja juovat vettä Muuratjärvestä.

Laidunnus edistää lehmien hyvinvointia. Niityllä on tilaa, raikasta ilmaa ja luonnonvaloa. Niitty on hyvä makuu- ja kävelyalusta nautaeläimille; siellä ne pystyvät ruokailemaan, lepäämään ja liikkumaan oman rytmin mukaan. Suuret kuuset, männyt ja lepät tarjoavat lehmille riittävän suojan, eikä katosta tarvita. Laidunnuksessa lehmät pystyvät myös hoitamaan sosiaalisia suhteitaan ja saavat turvaa toisistaan.

Talvella lehmät ovat navetassa Moksin tilalla Korpilahdella. Ruokana emolehmille tarjotaan ruokohelpeä, köyhäravinteista rehua, koska ne lihovat herkästi.

Juhnnusaattona 2022 niityn pieni kesävieras maitotankkauksessa.  

Ensimmäisenä päivänä elämä niityllä ihmetytti vasikkaa. 

Juhannuksen helteet hellivät myös vasikkakaveruksia Suuruspään niityllä.