Valitse sivu

Niitynkäytön historiaa

Karjanlaidunnusta satojen vuosien takaa

Suuruspään niitty on perinnebiotooppi, niitty. Perinnebiotoopilla tarkoitetaan suomalaisittain niittyä, ketoa, hakamaata tai metsälaidunta, missä kasvaa arvokkaita kasveja, ja mikä alueena rajautuu muusta ympäristöstä. Suuruspään niitty erottuukin hyvin Muuramenharjulle ominaisesta mänty- ja sekametsästä omana alueenaan. Perinnebiotoopille on ominaista, että se on ihmisen toiminnan muovaama luontotyyppi.  Viimeisten 50 vuoden aikana useimpien erilaisten luontotyyppien pinta-ala Suomessa on vähentynyt yli 90 prosenttia.

Niityn alue on myös perinnemaisemaa, koska 1847 –vuoden vanhojen karttatietojen mukaan tällä alueella on ollut pientilallisten toimintaa ja karjan laidunnusta jo tuolloin. Niityn keskivaiheilla erottuu katajarivistö, mikä kertoo vanhojen aitarakennelmien sijainnista. Myös omenapuu on tavattu niityltä.

Suuruspään niityn vanhoja, osittain kuolleita katajia keskivaiheilla niittyä toukokuussa 2022.

Perinnebiotoopit sisältyvät laajempaan käsitteeseen perinnemaisemat. Perinnemaisemat voivat sisältää perinnebiotooppien lisäksi maatalon koko elinympäristön rakennuksineen, aitoineen ja latoineen. Perinnemaisemaa ovat myös alueet, joita on laidunnettu, mutta missä ei ole uhanalaista tai arvokasta kasvillisuutta, esimerkkinä nummet. Ne ovat kuitenkin aina maisemallisesti tai historiallisesti arvokkaita. Esimerkiksi muinaisjäännökset ovat osa perinnemaisemaa.

Niityn pohjoispuolen kulmaus vihertää hieman toukokuun alussa 2022. 

Perinnebiotoopit ovat syntyneet esimerkiksi kaskeamalla, laiduntamalla tai niittämällä  1800-luvulla tai aiemmin, usein maatalouselinkeinon myötävaikutuksella. Perinnebiotoopit toimivat maatilojen eläimille ruuan lähteinä, tarjoten runsaslajisina karjalle talvirehun ja kesäisin laidunalueen. Maatalouden tehostuessa karjan laiduntaminen niityillä lopetettiin ja eläimille alettiin syöttää kylvöniittyjen rehua. Perinnebiotooppien hoitomenetelmistä luovuttiin.

Perinnebiotooppien ennallistamisella ja hoidolla onkin suuri luonnonsuojelullinen merkitys, koska perinnebiotoopit turvaavat luonnon monimuotoisuuden ja arvokkaiden kasvilajien säilymistä Suomessa.

Omenapuu niityn länsireunalla lähellä rantaa tuskin erottuu koivikon vehreydestä.

Kesäkuun alku 2022.

Kimalaiset ovat löytäneet omenapuun kukan.