- Rehtori Kirsi Karhunen nostaa juurisyiksi ryhmäkoot, osaavan henkilöstön vanhempien tuen.
- “Vielä voidaan parantaa, mutta siihen tarvitaan lisäresursseja”, Karhunen arvioi.
Suomen koululaiset ovat perinteisesti olleet kansainvälisen PISA-tutkimuksissa kärkijoukkoa. Tuoreimmassa vuoden 2022 tutkimuksessa sijoitus kuitenkin putosi vertailumaiden (OECD-maat) keskijoukon tuntumaan ja aiheesta tuli kansallinen huolipuheenaihe.
Muuramen Nisulanmäen koulun opettajainhuoneessa PISA-tulokset otettiin vastaan varsin tyynesti. Koulukohtaiset tulosraportit valmistuivat hiljattain ja Nisulanmäki pärjäsi erinomaisesti kansalliseen tasoon verrattuna.
Tulokset ovat hyvät myös meidän aiempiin PISA-tuloksiin verrattuna. Mitään romahdusta ei siis ole täällä tapahtunut. Toisaalta ei ole syytä liikaan tyytyväisyyteen, kun kansalliset tulokset ovat heikentyneet huolestuttavasti.
Rehtori Kirsi Karhunen
Kolmen vuoden välein toistuvassa PISA-tutkimuksessa mitataan 15-vuotiaiden osaamista lukutaidossa, luonnontieteissä ja matemaattisissa aineissa. Tutkimuksen mukaan Nisulanmäen koulu kuuluu kaikissa kategorioissa Suomen parhaimpaan neljännekseen.
- Matematiikassa muuramelaisten keskiarvo oli 512 (tytöt 512 ja pojat 513). Suomen kansallinen keskiarvo oli 484 ja OECD-maiden keskiarvo 472.
- Lukutaidossa muuramelaisten keskiarvo oli 520 (tytöt 536 ja pojat 504). Suomen kansallinen keskiarvo oli 490 ja OECD-maiden keskiarvo 476.
- Luonnontieteissä muuramelaisten keskiarvo oli 549 (tytöt 568 ja pojat 530). Suomen kansallinen keskiarvo oli 511 ja OECD-maiden keskiarvo 485.
Muuramelaisten tyttöjen tulokset olivat kautta linjan parempia kuin muiden suomalaisten tyttöjen. Sama pätee muuramelaisiin poikiin suhteessa muihin suomalaispoikiin. Tytöt menestyivät testissä kansallisesti poikia paremmin. Näin oli myös Muuramessa matematiikkaa lukuun ottamatta, jossa tulos oli lähes sama.
Kärki terävämmäksi
Rehtori Kirsi Karhunen arvioi, etteivät 15-vuotiaat muuramelaiset eroa merkittävästi suomalaisista ikätovereistaan, vaikka menestyvätkin näitä paremmin tutkimuksessa. Menestyksen tärkeiksi taustatekijöiksi rehtori arvioi koulun pätevät opettajat, riittävän pienet ryhmäkoot ja perheiden koulutusmyönteisyyden.
Noin 20 oppilasta on meillä asetettu ryhmäkoon maksimiksi ja siihen on päästy. Meillä on hyvä henkilökunta, 43 opettajaa ja seitsemän koulunkäynnin ohjaajaa. Myös vanhempien tuki on tärkeää lasten koulutuksessa. Minulla on käsitys, että meillä huoltajat arvostavat koulutusta, mikä heijastuu myös nuoriin. Ei tuudittauduta tähän. Vaikka valtakunnallisiin tuloksiin nähden menestyimme hyvin, niin eiväthän valtakunnalliset tulokset olleet hyviä. Meidän on mahdollista nostaa tuloksia, mutta siihen tarvitaan resursseja.
Rehtori Kirsi Karhunen
Rehtorin mukaan Nisulanmäen opetusresurssista merkittävä osa menee heikommin pärjäävien opiskelun tukemiseen. Tämä on tärkeää jatkossakin, mutta tärkeää olisi myös “eriyttäminen ylöspäin”, eli menestyvien oppilaiden auttaminen yhä parempiin suorituksiin.
Saataisiin näin heidän potentiaalinsa esille. Näen että yhteiskunnalla ei ole varaa menettää sitä osaamista, mutta nykyisillä resursseilla tilanne on haastava. Tässä olisi mielestäni Muuramella profiloitumisen paikka: vahvistettaisiin osaamista siellä, missä on hyödyntämätöntä potentiaalia.
Rehtori Kirsi Karhunen
Tilatoiveita
Muuramen yläkoulussa on 482 oppilasta, mutta lähivuosina määrä kasvaa yli viidensadan. Sitten ikäluokat alkavat taas pienentyä. Tiloja ei ole rehtorin mukaan suunniteltu näin suurelle ihmismäärälle. Ensi lukuvuodesta lähtien kuudesluokkalaiset siirtyvät Puukoululle, joten Nisulanmäeltä vapautuu aika iso määrä luokkatiloja yläkoulun käyttöön.
Erityisesti rehtori toivoo parannusta luonnontieteen opetustiloihin, jotka kaipaavat ajanmukaistamista ja avaruutta.
Opetussuunnitelmaan kuuluvaa kokeellista työskentelyä on vaikeaa toteuttaa näissä puitteissa etenkin mitä tulee luonnontieteisiin.
Rehtori Kirsi Karhunen
Rehtorin mukaan parantamisen varaa on myös oppilaiden perushyvinvoinnissa. Se haaste asetetaan ennen kaikkea kodeille, sillä perushyvinvoinnin edellytyksiä ovat riittävä uni, liikunta ja terveellinen ravinto.
Jos koti saa unen, liikunnan ja ravinnon kuntoon, niin koulu hoitaa kyllä opetuspuolen. Ihmissuhteet ovat myös tärkeitä perushyvinvoinnille. Nuorella on tarve kuulua johonkin ryhmään ja valitettavasti some myös eristää ihmisiä toisistaan. Se on ajan ilmiö.
Rehtori Kirsi Karhunen
Mikä PISA?
PISA (Programme for International Student Assessment) on OECD:n jäsenmaiden yhteinen tutkimusohjelma.
PISA tuottaa tietoa koulutuksen tilasta ja tuloksista kansainvälisessä vertailukehyksessä, mutta myös tietoa koulun ulkopuolella tapahtuvaan oppimiseen vaikuttavista tekijöistä.
PISA-ohjelma koostuu kolmen vuoden välein (2000, 2003, 2006, 2009, 2012, 2015, 2018, 2022, 2025) toteutettavista PISA-tutkimuksista.
Tutkimuksen rahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö.
Tutkimuksessa mitataan miten 15-vuotiaat nuoret hallitsevat tulevaisuuden kannalta keskeisiä avaintaitoja (lukutaito, matematiikka, luonnontieteet), millaiset tekijät vaikuttavat näihin taitoihin ja millaisia muutoksia osaamisessa tapahtuu ajan myötä.
Tutkittavat valitaan satunnaisotannalla. Vuoden 2022 tutkimukseen osallistui 241 koulua ja noin 10 000 oppilasta, otos oli tavanomaista suurempi maahanmuuttajataustaisten oppilaiden yliotostamisen vuoksi.
Vuoden 2022 tutkimukseen osallistui 81 maata tai aluetta.
Vuoden 2018 ja 2022 tutkimukset toteutettiin Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskuksen yhteenliittymän toimesta.
