Valitse sivu

Palvelujohtaja Simo Oksasen kolumni

Maailma muuttuu Muuramen malliin – vai muuttuuko?

”Kaikessa, mistä olen joutunut luopumaan, on kynsieni jäljet”, sanoo joku itseäni viisaampi. Muutos on päivän sana, se on kaikkialla. Muutos on uhka, mahdollisuus, osa elämää ja pysyvää. Muutama muukin klisee aiheesta löytyy, pelkästään suomeksi sanan ”muutos” googlaamalla saa  9,2 miljoonaa osumaa.

Olen ollut mukana toteuttamassa monenlaisia muutoksia työelämässä; on uudistettu organisaatiota, toimintaa, joskus kokonaisvaltaisemmin tekemisen ja ajattelun tapaa. Mielenkiintoinen havainto muutoksen mekaniikassa on huomata ihmisen samalla kertaa sekä haluavan että vastustavan muutosta. Muutos on välttämättömyys, ilman sitä ekosysteemimme ei selviä.

Vastustusta tarvitaan laadunvarmistajan tehtäviin. Luontainen epäluulo tuntemattomaan siirtymisestä saa meidät etsimään syitä jättää kaikki ennalleen. Nämä perustelut tulee käydä tarkoin läpi, koska niiden avulla korjataan muutoksen valuvikoja. Tai jos perusteluja on tarpeeksi – otetaan fiksusti taka-askelia.

***

Sote-vallankumousta odotellessa. Muuramessa puhuttaa tänä keväänä moni asia; on kuntavaaleja ja SOTE -soppaa – omaa paikallista ja tulevaisuudessa siintävää maakuntaan lähtöä. Valtakunnan SOTE polskuttelee vielä normien ja sääntöjen tyrskyissä, ennen voimassaolevaa lainsäädäntöä on vaikea kommentoida paljoakaan. Paikallisesti Muuramessa ollaan liikkeellä kepein jaloin, oma palvelutuotanto on käynnissä ja toimii.

Asiakkaan (ent. potilaan) näkökulmasta ”laatikkoleikkiä” paljon merkityksellisempää SOTE-uudistusta päästään Muuramen Hyvinvointi -liikelaitoksessa jo suunnittelemaan. Tulevaisuuden SOTE-palveluissa on luovuttu erottelusta sosiaalin ja terveyden välillä. Palvelut on muotoiltu monien irrallisten prosessien sijasta asiakkaan ympärille – jokaisen yksilöllisten tarpeiden mukaisiksi. Vasta nämä muutokset voivat toteuttaa SOTE-uudistuksen tavoitteet kustannusvajeen paikkaamisesta ja palvelun paranemisesta.

***

Uusi OPS – ajatuksia perimmäisten ajatusten takana. Uusi opetussuunnitelma (OPS) valmistui todella epäkiitolliseen ajankohtaan, keskelle pitkään jatkunutta kuntatalouden hiipumista. Parhaillaan ensiaskelia lastemme opetuksen toteuttamisessa ottava uusi OPS muuttaa merkittävällä tavalla opetuksen tavoitteita ja sisältöjä – koulun perustehtävää.   

Mielestäni uudessa opetussuunnitelmassa muutos tarkoittaa uuden lisäksi paluuta perusasioiden äärelle. Määritelmä, jossa oppiminen tarkoittaa kykyä löytää, tulkita ja hyödyntää tietoa informaatiotulvan keskellä, tuskin uudenkarheudesta kärsii. Tai että ulkoa pänttäämisen sijasta asioiden syvempi ymmärrys ja kyky soveltaa käytäntöön ovat kiitettävän arvoista tekemistä. Vaikka eivät uusia, niin oikeita ja tärkeitä oivalluksia kuitenkin.

Oppilaan arviointi uudessa OPS:ssa on vielä parempi esimerkki vanhojen ajatusten renessanssin olevan joskus moderniuden ja laadukkuuden huippu. Lasten kasvatusvastuun siirtymisestä kotoa kouluille ja kadoksissa olevasta vanhemmuudesta on oltu huolissaan jo vuosia. Itsellenikin on kertynyt kokemuksia huoltajien yhteydenotoista, joissa kysytään mitä aion tehdä kun heidän lapsensa eivät suostu lähtemään kouluun tai tekemään läksyjään.

Opettajille edellisten kaltaiset kysymykset ja vaatimukset ovat arkipäivää. Ketään syyllistämättä – tilanteet voivat olla todella hankalia – kysyn missä vaiheessa päävastuu lasten kasvatuksesta ulkoistettiin kotoa yhteiskunnalle? Uusi OPS tarjoaa ratkaisua asiaan nerokkaalla tavalla; keskustelua kasvotusten kolmikannassa (oppilas, huoltajat, opettaja), aiheena lapsen koulutyön sujuminen. Annetaan ja saadaan palautetta, asetetaan tavoitteita ja sovitaan vastuut oppilaan parhaaksi. Osallistuin itse viime syksynä omien lasteni ensimmäisiin arviointikeskusteluihin. Vakuutuin.

***

Opetuksen ja kasvatuksen toimintakulttuuria voidaan uudistaa paljonkin ilman merkittävää lisäresurssointia, kyse on enemmän yhteisen tahdon löytymisestä. Lisäpanostukset tasoittaisivat silti tietä, selväähän se.

Niukat ajat koskettavat myös meitä muuramelaisia, palvelujen tuottamiseen ei ole käytettävissä varoja entiseen malliin. Vuoden 2017 talousarviosta päätettäessä Muuramen päättäjät osoittivat osaavansa katsoa asioita pidemmällä tähtäimellä. Määrärahojen leikkaus opetus- ja kasvatuspalveluissa oli todella maltillinen talouden realiteetteihin nähden.

Saatamme hyvinkin olla siirtymässä Muuramessa takaisin kohti nopeamman kasvun aikaa, taas kerran muutos ilkkuu edessämme. Hyvät uutiset, eli talouden ja asukasluvun kasvu, tarkoittavat samalla kasvavia opetuksen ja varhaiskasvatuksen tarpeita.

Muuramen opetus- ja kasvatuspalveluista löytyy osaamista, potentiaalia ja rohkeutta muuttaa toimintakulttuuria ja vastata uusiin haasteisiin. Mitään ei kuitenkaan tapahdu, jos asioita tyydytään seuraamaan katseella. Onnistuminen edellyttää luopumista vanhasta ajattelusta, asettamalla yhteisiä tavoitteita – ja sitoutumalla niihin. Vanha totuus, ettei ole olemassa 70 prosentin luottamusta pätee täälläkin. Se on 100 tai nolla.

Palvelujohtaja Simo Oksasen kolumni Muuramelaisessa 9.2.2017